sunnuntai 30. lokakuuta 2016

time can never stop me

Käytiin häämatkalla Prahassa koulun "projektiviikolla".  Kai tääki tavallaa oli projekti. Sellai mihi kuulu paljon ruokaa ja juomaa ja hauskanpitoa :)

Kaikki oli täydellistä. Varsinkin kaunis keskieurooppalainen kaupunki, sää, kulttuuri, ruoka, ja erityisesti loma päälle painavista kouluhommista.

Parasta kuitenkin oli yhteinen seikkailu.
 Kyl me paikallista possunpotkaa ja perunoitaki syötii mut ne ei vaa oo nii fotogeenisiä eväksiä.
 Sää oli täydellinen, syksy oli Prahassa kauneimmillaan. Ilma oli kirpeä mutta aurinko lämmitti.
 Onko parempaa ku pimeät illat ja hämärät sivukujat?
Oon onnekas.

perjantai 30. syyskuuta 2016

in the midst of a storm searching for shelter

Kaikki on ollut täydellistä ja epätäydellistä.

On tapahtunu elmää suurempia ja just siihen sopivia juttuja, mut sitten kanssa riipiviä ja kamalia. 

Ihania enimmäkseen onneksi.

Hyvää, ihmisen elämää, johon kuuluu myös surua.
Mulla on ollu koulussa valokuvausta ja 3D:tä ja ajattelen enimmäkseen pikseleinä.

maanantai 27. kesäkuuta 2016

you can paint me any color

Kesä on ollu kaikkea mitä toivoin ja odotin. Hyttyset kerkee aina vaa talven aikana unohtaa.

Täytin 21 ja mun puoliso oli järkänny mulle yllätyssynttärit? Kuka tekee sellasta???
Olin otettu, yllättyny ja rakkaitteni ympäröimä, mitä muuta ihminen voi toivoa.

Mun sisko siis vei mut shoppailemaa tässä yhtenä perjantaina ja sit se halus käydä läpi kaikki Lahen kaupat. Sit ku halusin valua kotia kohti nii se saiki _yhtäkkiä_ tosi kivuliaan rakon ja rupes linkkaamaan ja hidasti kotiinpääsyä aikalailla. 

Tää meni muhun ihan täydestä ja kotiin saapuessani mua odotti kaikki mun kaverit ja Lahen pään sisarukset hullun ruokamäärän kanssa olkkarissa. Ullatuuus.

Mun siskon pitäis ryhtyä näyttelijäks!
 Pitsakakku. Itkettää ku mietinkin tätä komeutta ja kauneutta. Kaiken lisäks mulla on pikkasen nälkä ja tää on jotai parasta mitä oon ikinä syöny nii vähemmästäki.
 Ruokaa ja juomaa, hyvää seuraa ja huojuvaa tornia. Voi että. Kumpa kaikki sais joskus yllätyskemuja!
 Kesäinen kaupunki on kylmä, lämmin, värikäs ja harmaa mutta ennenkaikkea kaunis.
 Juhannuksena olin vanhempien ja Santun kanssa saaressa mökkeilemässä.

Välillä sato ja välillä paisto mutta tärkeintä oli kuuden litran astia GT:tä.
 Tiiättekö sen vaiheen illasta ku kaikkia rupee laulattaa?
 Metsässä oli kauheesti hyttysiä ja nyt kutittaa.
 Näitä löyty saaresta ja ne oli kauniita ja villejä ja vapaita kuin metsän lampaat.

keskiviikko 1. kesäkuuta 2016

i tried too hard so I hurt my leg

Mä oon ihan hypeissä siitä, että kesäloma ja mikä tärkeintä - kesä - on alkanu. 

Oon istunu puistoissa juomassa jääteetä, käyny heittämässä frisbeegolfia ja päättäny et se vois olla mun tän kesän juttu, juhlistanu mun siskon valmistumista, suunnittelu kaikkea mahollista mut koittanu olla hetkessä niin paljo ku vaa oon pystyny.

Mun siskon juhlat oli eeppiset, juoman, naurun ja tanssin pidot, joissa rikoin aurinkolasini ja hukkasin kihlasormukseni. No. Sain kaikkea muuta tilalle. Niinkuin esim kipeät jalat joraamisesta ja kevyen darran.
 Valot ohjaa mua iltasin oikeeseen suuntaan. Pieneen, söpöön kebab-paikkaan.
 Joku nelkyt prosenttia friba-ajasta meni vaan kiekkojen ettimiseen suosta. Kenen idea oli rakentaa frisbeegolf -kenttä suolle??? Kenen???
Oltiin eilen puistossa juhlimassa Danin 12-vuotissynttäreitä. Onnea koiruli!! Olet upea ja urhea, että olet jaksanut ihmisiä näin pitkään!! Kiitos sinusta!!

Käykää kattomassa ulkona aurinkoa, se ei välttämättä viivy luonamme pitkään.

lauantai 21. toukokuuta 2016

it feels like fourteen carats but no clarity

Arvatkaa kuka ajatteli valittaa siitä että on väsyny ja ei oo saanu mitää aikaseks.

HA en ainakaa mä.

Koulu päätty just (hyvästi pommisuoja!!!) ja aurinko paistaa ja kaikki on tosi hyvin. Mulla on häät loppukesästä ja mulla on ollu kaikki raajat kaikissa liemissä niitten suunnittelussa.
Sitte oon viettäny kaiken mahollisen vapaa-aikani ulkona tölkki kädessä nytkun VIHDOIN pussikaljakeli on meidät läsnäolollaan siunannut.

Käyn vielä marsuilemassa ens viikolla muotsikan pääsykokeissa mut sit oon vapaa muutaman viikon kunnes meen kirjastoon kesätöihin. Peace. And lööv.
Koitin siirtyä syöpäriskin takia alumiinittomaan dödöön mut päätin et mun hientuotanto on niin radikaalia et ihan muitten ihmisten takia voin olla haisematta ja kuolla vähän aikasemmin. Ei musta ollu sellaseen ekotekoon. 
Drinkki on aina parempi jos siinä on aspartaamia ja väriainetta.
Jos tää ois ollu iPad nii tää ois ollu tosi hieno vahinkoparafraasi.

Hyvää kesänalkua kaikille.

lauantai 9. huhtikuuta 2016

cause I'm so tired, you set my soul on fire

Mulla on ollu tekemisentäyteiset, raskaat, rankat mutta hirveän rakkaat pari viikkoa.
En oo oikeestaan muuta kuin muuttanut ja tehnyt koulujuttuja, mutta mun jokavuotuinen Kevätväsymys on päättänyt taas tehdä itsensä tietäväksi. 

Kuitenkin, perhe ja ystävät pitää mut maanpinnan yläpuolella ja kiinni siinä ja hymy pysyy mun huulilla.
Meiän kämppä on ihan mieletön! Sanotaan sitä maalaiskartanoks vaikka keskustaan taitaa olla joku 500 metriä, mutta täällä on hiljaista ja enemmän tilaa mitä mulla on koskaan ollu mahollista vuokrata ittelleni ja oon ihan häkeltyny.

Plus mun kämppikset on mahtavia. Paitsi toi vasemmanpuolimmainen ei oo viel toimittanu vakuutta tai vuokraa, tuleekohan siitä jotain ongelmia? Plus se ei tunnu osaavan käyttää vessaa se on vähä outo tyyppi :/
Oon vahva kemikaalivanoihin ja muihin yleisiin salaliittoteorioihin uskoja. Ne pitää mut varpaillaan. Alati piinaava jännitys on joskus ihan hyvästä. Kameroita on kaikkialla ja mistä sitä tietää mitkä kaikki liskot meitä valvoo.

Uskon että kaikki heistä.
 Meillä oli tuparit viikko sitten ja vaikka mua hirveesti se jännitikin etukäteen, nii ei saatu heti siltä istumalta häätöä. Se oli helpotus, koska juhlat oli mahtavat. Parasta oli kaikki.
 Meiän ikkunoista näkyy just tarpeeks maailmaa ja parvekkeen repaleisista tiivisteistä just sopivasti yöelämän iloa.

Odotan kesää mutta nautin vielä keväästä!

Psst millon saa mennä ekan kerran pussikaljalle?

sunnuntai 20. maaliskuuta 2016

searching for our wasted time

Koulusta pikkasen.

Opiskelen nyt siis ekaa vuotta Muotsikassa mediasisällön suunnittelua. Jos kertoisin totuuden siitä, että mitä siellä teen nii ei sitä kukaan jaksais kuunnella (siis istun koneella pommisuojassa yheksästä neljään neljästä viiteen päivään viikossa) mut voin kertoa koristeellisia kohokohtia.

Tehää paljon kaikenlaista. Yleensä yks koulupäivä on yhtä kouluainetta ja yhellä maikalla, aamupäivä luentoa ja iltapäivä sitten jotain konkreettista tekemistä. Ryhmätöitä ei oo ollu hirveesti ja enimmäksee siis tosiaa tuijotetaa näyttöä ja piperretää adobe-ohjelmien kanssa, riippuen työn laadusta. Joskus tehää videoita, joskus animaatioita, joskus kuvia ja joskus taittoa. En oo ittekää iha varma et mihin tää oikein vie.
 Tää on mun uusin, tosi keskeneränen kollaasityö visuaaliseen suunnitteluun. Halusin näyttää tän siks, koska tästä saa jotai käsitystä siitä, mitä photarissa ja googlella saa aikaan kahessa illassa ja noin neljässä tunnissa.

Ei vielä taidetta, mutta hitaasti jotain sinnepäin. Tää on siis parafraasi Gallen-Kallelan Symposiumista.
 Tää on ihan mahdoton sotku, tiedän.

Meillä alkoi käyttöliittymäsuunnittelu viikko sitten ja mulla on hankaluuksia pysyä kärryn kyydissä. Teen kuitenkin kaikki läksyt, ja yks niistä näyttää.... no, tältä. En oo ihan varma että toimiiko tää koodi mutta toivon tosissani, että universumi näyttää mulle tässä tapauksessa vihreetä valoa.

En oo edelleenkään penalin terävin kynä.
 Visuduuni joulukuulta, aiheena oli kultanen leikkaus ja seitsemän kuolemansyntiä. Pointtina oli käyttää kuvaa ja tekstiä.

Nyt kun tätä kattoo monta kuukautta deadlinen jälkeen niin onhan tää ihan hirviö, mutta toivon edelleen saavani tästäkin kurssista vitosen ja pitäväni keskiarvoni siellä kauniissa tasaluvussa.

Palautetussa työssä ei tietenkään tota Fibonaccin spiraalia näkynyt.

Jos en mitään muuta tästä koulusta saa niin toivottavasti ainakin yleissivistystä ja elämänkokemusta.
 Tää oli joku väriopin synestesiaduuni.

En ees muista, mutta musta tää näyttää siltä et jos osaisin oikeesti tehä taidetta nii voisin tahkoa rahaa tällasilla töillä.
Jaaaa lisää kollaasitöitä. Sekatekniikka ja kollaasi on parhaita, sille nyt vaan ei voi mitään.

Tein tän graafisen suunnittelun kurssilla omana työnä.

Eipä tässä muuta.
Mulla on tällä viikolla se muutto, ja sain just sopivasti järkyttävän kivuliaan megaflunssan joten en oo nyt oikeestan tehnyt muuta kun kattonu How To Get Away With Murderia (sen sijasta et oisin kirjottanu esseitä) ja yskiny ja juonu kalanmaksaöljyä pullonsuusta. Ja sit yskiny kalanmaksaöljyn makusia yskäyksiä.

Toivon hirveesti et tää menee äkkiä ohi, tää on viides flunssa tänä talvena.

keskiviikko 16. maaliskuuta 2016

sä olet vapaa kuin metsäkauris

Aaaaa!

Tänään upean sään johdosta näin itteni sieluni silmin piknikillä siideri kourassa kuuntelemassa matkakaijuttimista suomimusaa... mutta sinne on vielä matkaa! Oon tehny hirveästi töitä, että kesällä vois tehäkin jotain ja toivon jo nyt, että säät tulis olee hyvät. Kesäkuumaa ikävöin.

Ihan hirveesti on tapahtunut ja tapahtuu ja tulee tapahtumaan ja musta tuntuu et mulla ois nolla aikaa kirjottaa blogia! Kirjoitan kuitenkin, koska musta näitä lokeja on tosi nasta lukea aina jälkikäteen.

Jätän pieniä jälkiä ittestäni ittelleni.
 Näin lukiokavereita ja olin onnellinen, en edes sillee nostalgisesti vaa sillee et ihana et nää ihmiset on ollu mun elämässä mukana ja voin vieläki olla niitten kanssa? Oli aika ikävä illanistujaisia.
 Art.
 Käytii kattomassa Lahen taidemuseon FACES OF CHRIST (isolla, koska dramaattinen näyttely ansaitsee hieman dramatiikkaa) -näyttely. Se oli oikein muksaa ja rakastan sitä miten eri tavalla ikonit nähään eri kulttuureissa.

Mun lemppari oli sellai brasilialainen, tosi buffi michaelbaymainen Jeesus... kuvassa oli räjähtävä risti ja kaikkee olin ihan mykistyny siitä voimasta.

Käykää tsiikaa jos kiinnostaa, en voi ku suositella. Maksaa about saman verran ku kouluruoka.
 Haistoin tänään D-vitamiinin ja tulevan kevään.... nuuhkis.
Niin ja tota mä menin kihloihin tässä pari viikkoa takaperin! Onnea minä! Sain aikamoisen mahtityypin mun kanssani tänne pallon pinnalle olemaan ja ihmettelemään ja näemmä saan nauttia hänen seurastaan jatkossakin!
Tulee tippa linssiin ku kelaan miten onnekas oon.

Meillä on muutto just nyt menossa, meiän tuleva kämppä on aivan huippu ja oon jo näin viikkoa ennen varsinaista muuttopäivää hepulinomaisessa innostuksessa tulevasta. Jännittää!

Mutta kaikkea kivaa, kaikkea hyvää.